Homeopatiaa myös koirille ja hevosille
Koirat ja kissat kantavat homeopaattisen käsityksen mukaan koko elämäänsä mukanaan, kuten me ihmisetkin. Joskus selittämättömät vaivat voivat hoitua homeopatian avulla.
Homeopatiassa ei hoideta oiretta, vaan pyritään kokonaisvaltaiseen parantamiseen, sanoo homeopaatti Jaana Kolehmainen. Kolehmainen on koulutukseltaan klassinen homeopaatti ja hoitaa ihmisten lisäksi myös eläimiä.
Eläimet ovat aitoja ja kiitollisia hoidettavia. Ne reagoivat nopeasti hoitoon eivätkä teeskentele. Hevoset ja lehmät ovat tässä suhteessa herkempiä kuin pidemmälle jalostetut kissat ja koirat. Eläimilläkin terveyteen vaikuttava seikka on se, että mitä kauemmas luonnosta mennään, sitä enemmän vaivoja esiintyy, Kolehmainen sanoo.
Eläin ei kerro vaivoistaan
Eläimen tullessa hoidettavaksi, tehdään ensin perusteellinen kartoitus sen persoonasta. Käydään läpi sen elämänkaari, pelot sekä vuorovaikutus omistajan ja eläimen välillä.
Eläimen tutkiminen tapahtuu kosketuksen ja havainnoinnin kautta. Eläin ei voi itse kertoa mitään oireistaan, vaan on kuunneltava sen omistajaa. Hevosten ja lehmien kyseessä ollessa katsotaan myös laumakäyttäytymistä ja sosiaalista asemaa laumassa, Kolehmainen kertoo.
Ensimmäisellä hoitokerralla käydään myös läpi oirekuvaa, kysellään eläimen rokotuksista, entisistä sairauksista, ruokavaliosta ja aggressioista.
Homeopaatti saattaa kysyä sellaisiakin erikoisia kysymyksiä kuin että miten eläimesi toimisi tässä tilanteessa, jos olisi ihminen, Jaana Kolehmainen sanoo.
Tällaisilla kysymyksillä pyritään saamaan selville, mikä on omistajan suhde lemmikkinsä sairauteen.
Koira ottaa helposti kantaakseen omistajansa murheet ja koska se ei pysty käsittelemään niitä ihmisen lailla, sen henkinen selkä reppu kasvaa lopulta liian suureksi ja se alkaa oireilla sairaudella. Joillakin ihmisillä saattaa olla ollut kolmekin koiraa, jotka kaikki sairastuvat samankaltaisiin sairauksiin, Kolehmainen sanoo.
Homeopaattisen hoidon periaatteen mukaan ei hoideta oiretta vaan itse oireen syytä. Hoito perustuu siihen, että potilaalle annetaan pieniä lääkerakeita, joissa on hyvin vähäinen määrä vaikuttavaa ainetta. Vaikuttava aine antaa sysäyksen elimistölle, joka alkaa itse korjaamaan järkkynyttä tasapainoaan.
Lääketiedettä ja homeopatiaa voidaan verrata keskenään siten, että lääketiedettä voidaan pitää laastarina, joka peittää haavan, ja homeopatiaa hoitona joka parantaa sen, Kolehmainen miettii.
Homeopatiassa käytettävät lääkemäärät ovat hyvin vähäisiä.
Tarkoituksena on, että homeopaattisia valmisteita ei syödä kuurina, vaan 13 pilleriä riittää parantamaan vaivan, Kolehmainen kertoo.
Elämänvoima on homeopatiassa terveyden perusta
Eläinten hoitoon erikoistunut homeopaatti toimii Kolehmaisen mukaan usein yhteistyössä eläinlääkärin kanssa. Homeopaattiin turvaudutaan usein silloin, kun eläinlääkäri sanoo, että mitään ei ole tehtävissä lääketieteen keinoin. Useimmat eläinlääkärit eivät vastusta homeopatiaa, vaan joillakin eläinlääkäreillä on jopa homeopaatin koulutus. Homeopaatti ei kuitenkaan ikinä tee diagnoosia. Se on ainoastaan eläinlääkärin tehtävä, hän sanoo.
Perustana eläimen terveydelle ja sairastumiselle Kolehmainen pitää niin kutsuttua elämänvoimaa.
Perinnölliset tekijät, ympäristömyrkyt, ravinto ja stressi syövät energiaa. Jos elämänvoimaa ravitaan, niin eläin jaksaa kantaa eteen tulevat asiat paremmin ja tasapaino elimistössä säilyy, hän kertoo. Elämänvoimasta johtuen esimerkiksi vanhaa koiraa hoidettaessa ei kannata odottaa niin hyviä tuloksia kuin nuoren eläimen ollessa kyseessä, hän jatkaa.
Eläintä pitää ymmärtää
Koska eläin ei itse kykene kertomaan kivuistaan ja oireistaan, on tarkkailulla keskeinen asema hoidon suunnittelussa. Eläin pitää nähdä vähintään kahdesti, jotta oppii ymmärtämään, mitkä ovat sen reagointitavat. On myös haaste tietää, miten hyvin eläimen omistaja ymmärtää eläintään ja sen käyttäytymistä, Kolehmainen summaa.
Eläimiä Kolehmainen pitää kiitollisena, mutta haastavana kohderyhmä.
Eläimet ovat herkkiä reagoimaan. Rankkoja hoitoja ei tarvita kunhan selvittää keskeiset asiat. Eläimet eivät selitä asioita parhain päin niin kuin ihmiset, vaan ne ovat rehellisesti oma itsensä, hän kertoo. Jaana Kolehmaisen mukaan ihmisen ja eläimen pitäisi kuunnella omaa elämänvoimaansa ja vaalia sisäistä tasapainoaan.
Ja mitä kauemmaksi luonnonmukaisesta elämästä mennään ja mitä kovempi elämisen rytmi on, sitä voimakkaammin elämänvoima muistuttaa olemassaolostaan. Syntyy erilaisia vaivoja, esimerkiksi burnoutia, masennusta, tulehduksia tai flunssakierteitä, jotka johtuvat siitä, että sisäinen tasapaino järkkyy. Näitä vaivoja ilmenee eläimillä yhtä lailla kuin ihmisilläkin, Kolehmainen summaa.
Haastattelun on kirjoittanut Petteri Jussila ja se on ilmestynyt Karjalan Heilissä vuonna 2003