Mitä eläinten rokotteista olisi hyvä tietää
Ottamatta sen enempää kantaa eläinten rokottamiseen tai rokottamatta jättämiseen, jokaisen asian kanssa puntaroivan on hyvä tiedostaa, omia päätöksiä tehdessään, viimeisimpien rokotetutkimusten tuloksista ainakin lyhyen oppimäärän verran.
- koirilla: penikkatauti/ CDV, adenovirus 2/ CAV-2 (tarttuva maksatulehdus) ja parvovirus 2/ CPV2 ja vastaavasti
- kissoilla: parvovirus / FPV, calicivirus/ FCV ja herpesvirus/ FHV
annettuna 16 viikkoa vanhemmalle eläimelle takaa pitkäkestoisen, jopa elinikäisen immuniteetin lähes kaikille eläimille.
Turhan rokottamisen on todettu rasittavan eläimen immuunipuolustusta ja altistavan pahimmillaan erilaisille autoimmuunisairauksille, nivelrikoille, allergioille, suolisto-oireille, jne. Vuotuisille tai joka toinen tai kolmas vuosi toistettaville rokotteille ei ole mitään tieteellistä perustetta, toteaa Dr. Schultz, vaan ne voivat pahimmillaan olla uhka eläimen terveydelle ja elämänlaadulle. Viimeaikaiset tutkimukset ovat vahvistaneet jo vuonna 1997 tehtyjä havaintoja rokotteiden altistavan koiria nivelsairauksille. Vuonna 1999 Purduen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin rokotettujen (rabies ja em. perusrokotteet) pentujen kehittävän autoimmuunireaktion kehon omaa kollageenia vastaan. Rokottamattomassa verrokkiryhmässä tätä reaktiota ei syntynyt. Riittävä kollageenituotanto on elintärkeä osa nivelten hyvinvointia ja tervettä tuki- ja liikuntaelinten kehitystä.
Kalifornialainen eläinlääkäri ja tutkija Dr. Jean Dodds on viime vuosina tutkinut rokotteen määrän vaikutusta immunologisen vasteen syntyyn erityisesti pienikokoisilla koirilla. Tämä siksi, että merkittävä osa rokotereaktioista tulee esiin juuri pienikokoisissa roduissa. Tyypillisesti kaikki koirat saavat saman määrän rokotetta olipa kyseessä alta kiloinen tai satakiloinen eläin. Tutkimuksessaan Dr. Dodds on todennut, että pienikokoiset koirat tarvitsevat vain puolet rokotteen aiemmasta normaalimäärästä immunologisen vasteen aikaansaamiseksi. Useat holistiset eläinlääkärit ympäri maailman ovat jo ottaneet tämän huomioon omassa praktiikassaan.
Ruoka-aineallergioiden yleistyminen on myös liitetty rokotteiden kasvualustoina käytettäviin vieraisiin eläinproteiineihin. Vaikka valmistusvaiheessa tämä vieras eläinproteiini pyritäänkin eristämään itse rokotteesta, jää siitä veden muistin tavoin elimistön tunnistama jälki, jonka kehon immuunipuolustus virheellisesti mieltää vaaralliseksi, kohdatessaan sen uudelleen ruokakupin sisällössä. Suoliston hyvinvoinnin tukeminen jo varhaisessa vaiheessa niin mahdollisten rokotteiden kuin muiden elämän murroskohtien yhteydessä on tärkeää myös nelijalkaisilla ystävillämme.
Rokotteiden valmistajien listaamat vakavat rokotereaktiot eläimillä kattavat mm. pistoskohdan sarkoomat ja anafylaktisen shokkireaktion, eriasteiset niveltulehdukset, luukadon, autoimmuunin hemolyyttisen anemian, trombosytopenian, kilpirauhasen toimintahäiriöt, munuaisvauriot, sydänlihastulehduksen, aivokalvontulehduksen, hermostosairaudet, kouristukset, sukupuolielinten kehityshäiriöt, kantavilla eläimillä pentujen luomiset ja kuolemat, jne. Tavanomaisina rokotereaktioina pidetään puolestaan: velttoutta, väsymystä, kuumeilua, arkuutta, jäykkyyttä, karvattomuutta, syömättömyyttä, sidekalvontulehduksia, aivastelua, suun haavaumia. Mietoina reaktioina mainitaan immuunipuolustuksen heikkenemistä, muutoksia käytöksessä, painon pudotusta, maidon tuotannon vähenemistä, ontumia, paiseita ja granuloomia, ihottumia, kasvojen turvotusta, atopiaa, hengitystieoireita ja värikalvon tulehduksia.
Kuten em. listasta voidaan nähdä, pystytään oireidenmukaisella homeopaattisella hoidolla vaikuttamaan moniin rokottamisesta syntyneisiin reaktioihin hellästi ja nopeasti kehoa tukien. Syntyneen akuutin tilan hoidon jälkeen on hyvä jatkaa elimistön tukemista varsinaisella rakennehoidolla. Hoidon yhteydessä terapeutin tulisi selittää omistajalle, mikä akuutin tilan on mahdollisesti laukaissut ja saada hänet tiedostamaan, että kerran rokotteisiin reagoinut eläin reagoi niihin vielä voimakkaammin ja ”syvällisemmin” jatkossa. Käytännön työssään jokainen eläinhomeopaatti on varmasti nähnyt kuinka esim. pennun seilaavat kivekset on saatu hoidon myötä laskeutumaan, mutta häviävät pysyvästi vatsaonteloon liian aikaisen uudelleen rokottamisen myötä. Samoin käy helposti, kun rokotuksia seuranneet epileptiset tai esim. head shaking oireet saadaan kuriin ja eläin rokotetaankin uudestaan. Keho ei välttämättä jaksa enää palautua entiselleen, tai ainakin tilanteen korjaamiseen menee homeopaattisestikin katsottuna huomattavasti paljon kauemmin.
Eläinten kanssa työskennellessä terapeutti toimii hoidettavan eläimen äänenä ja tulkkina pääpainonaan eläimen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpito ja tukeminen. Joskus tämä vaatii omistajalta vaikeitakin pohdintoja eläimeen ennakolta kohdistettujen odotusten ja tavoitteiden mukauttamisessa vallitsevaan tilanteeseen.
Alta löydät lisätietoa tarjoavia linkkejä, jotka käsittelevät koirien rokottamista Artikkelien kirjoittajat ovat Dana Scott ja Will Falconer. Dana Scott on Dogs Naturally -lehden vastaava tomittaja. Hän kasvattaa labbiksia ja toimii luonnollisen terveyden puolestapuhujana yhtä lailla koirille kuin ihmisillekin. Hän kuuluu Kanadan ”Canadian Consumer Centre for Homeopathy” johtokuntaan. Will Falconer on eläinlääkäri homeopaatti, joka toimii Austinista, Texasista käsin hoitaakseen kaikkia lajeja mahdollisimman holistisin metodein.
http://www.dogsnaturallymagazine.com/revaccination-and-dogs/ http://www.dogsnaturallymagazine.com/vaccines-and-vets-is-your-holistic-vet-really-holistic/
